VIMPELIN VEDON HISTORIA
Perustaminen ja alkuvaiheet
Toukokuussa 1934 kokoontui kunnantalon eli Rankilan yläkertaan muutamia kirkonkylän ja Tuohiperän nuoria miehiä keskustelemaan urheiluseuran perustamisesta. SVUL:n E-P:n piiristä oli toivottu urheiluseuraa myös Vimpeliin. Vimpelissä toimi siihen aikaan jo Vimpelin Nuorisoseuran ala-osastona urheiluseura Vimpelin Ponnistus ja myös Sääksjärven Nuorisoseura järjesti hiihtokilpailuja jo 1890-luvulla. Ponnistuksen päälaji oli voimistelu ja yleisurheilu. 1921 Ponnistuksen edustajat saavuttivat piirinmestaruuden viestijuoksussa.
Pokelan Nuorisoseurassa harrastettiin erityisesti hiihtoa ja Rantakylän raittiusyhdistys Riento piti myös yllä liikunnan harrastusta. Kentät olivat tuohon aikaan yleensä suojeluskuntien rakentamia, niin myös Vimpelissä. Vimpelin suojeluskunta oli järjestänyt hiihto- ja ampumahiihtokilpailuja ja kesäisin moniotteluita. 1930-luvun alussa suojeluskunta alkoi propagoida pesäpallon puolesta.
Seura perustetaan
Urheiluseuran perustamiskokouksen oli kutsunut koolle Valde Latvala ja puhetta johti Väinö Rankila. Paikalle oli kerääntynyt parikymmentä urheilumielistä.
Seuran perustamispäiväksi on mainittu kaksi päivämäärää 18.5. ja 27.5.1934. Perustettu urheiluseura sai nimekseen Vimpelin Veto vasta äänestyksen jälkeen. Veto nimeä oli ehdottanut Antti Haveri ja Vire nimi oli sen vastaehdokas. Mallisäännöt seuran toimintaan oli tilattu Töysän Vedolta ja näin ehkä Veto nimi on lainattu sieltä. Alkuun ei Vedon nimeen liittynyt mitenkään pesäpallo, vaan seuran ohjelmaan kuuluivat yleisurheilu, hiihto, paini ja jääpallo.
Ensimmäinen johtokunta
Siihen kuuluivat: Valde Latvala pj., Väinö Rankila sihteeri, Erkki ja Väinö Ahola, Eero Södervik ja Vilho Peltola. Veto merkittiin yhdistysrekisteriin vasta 15.3.1939. Alkuvaikeuksiakin oli, sillä harjoituspaikkojen ja varojen puute aiheuttivat sen, että lahjakkaat vimpeliläiset edustivat edelleen naapuriseuroja. Vasta 1935 Vedon nimi löytyy Ilkan yleisurheilumaljan pisteiltä. Valde Latvalan jälkeen Vedon puheenjohtajaksi valittiin Aarne Linna. Johtokunta koostui 1939 jaostojen puheenjohtajista. Heitä olivat: kenttä- eli yleisurheilujaoston pj. Väinö Latvala, voimistelujaoston pj. Jaakko Valtola, hiihtojaoston pj. Eemeli Männikkö. jääpallojaoston pj. Erkki Ahola ja pesäpallojaoston pj. Vilho Peltola. Vuoden 1939 vuosikokouksessa Veto päätti liittyä jäseneksi Urheiluliittoon, Hiihtoliittoon, Pesäpalloliittoon, Painiliittoon ja Poikaurheiluliittoon.
Sodanajan erikoisuus
Yksi sodanajan erikoisuus oli Vedon Saarikentällä järjestämä yleisurheiluottelu sotarintama - kotirintama. Kotirintama voitti 39 - 32. Kotirintaman menestynein urheilija oli Yrjö Riihimäki ja sotarintamaa edustivat mm. Herralan veljekset.
Vimpelin Vedon saavutuksia (pesäpallo)
|
Mestarijoukkueet
1947Nelma Järvinen (Jaakkola) | 1948Marjatta Rannila (Mäkinen) | 1960Paavo Mäkelä |
1965Mikko Peltola Pelinjohtaja 2017Elmeri Anttila Pelinjohtajat: | 2010Jere Dahlström Pelinjohtajat 2022Elmeri Anttila Pelinjohtajat: | 2016Sami Haapakoski |
Vimpelin Vedon Hall of Fame
Seuran pesislegendat palkittiin ja huomioitiin ViVen 75-v juhlaottelun yhteydessä 12.7.2009 Vimpelin Saarikentällä. Vimpelin Vedon Hall of Fame on ainutlaatuinen huomionosoitus entiselle huippupelaajille, jotka ovat olleet merkittävällä tavalla luomassa ViVen pesäpalloperinnettä ja samalla tehneet kansallispeliämme tunnetuksi myös valtakunnallisesti. Vimpelin Vedon Hall of Fame-valituille on tarkoitus luoda oma osasto Suomen Pesäpallomuseoon Vimpeliin!
- Erkki Latvala
- Marjatta Rannila
- Toivo Ilola
- Viljo Niemi
- Rauno Latvala
- Veikko Latvala
- Jaakko Nygård
- Markus Lakaniemi
- Paavo Mäkelä
- Mikko Peltola
- Markku Järviaho
- Kari Lakaniemi
- Ari Uusitalo
- Vesa Liikala
- Pekka Hietakangas
- Timo Rantatorikka